Tulvaniitty

JHUMPA LAHIRI
Tammi /Keltainen kirjasto 2014, 437 sivua.

Hesarin toimittajalla oli 2012 lehden kuukausiliitteessä kirjajuttu, jossa hän kertoi pitävänsä kirjaa lukemistaan teoksista. Muistaakseni hän  kertoi siihen mennessä lukeneensa 3760 kirjaa. Aloin itsekin kirjata ylös lukemisiani (parempi myöhään jos silloinkaan); laitoin myös arvosanan, mitä mieltä kirjasta olin.

   Kovinkaan moni kirja ei ole saanut täysiä pisteitä, mutta tälle kirjalle ne annan. Sellaisen vaikutelman se teki "ajukoppaan" (Pentti Haanpään nimitys ajatteluelimelle).

    Kirja alkaa Kalkutan esikaupungista, mihin keskiluokkaan lukeutuva mies rakennuttaa perheelleen pienen omakotitalon. Eletään vuotta 1946; vuosi ennen Intian itsenäistymistä.
    Perheeseen on syntynyt kaksi poikaa, Subhash ja Udaya. Intialaisittain katsoen pojat ovat syntyneet onnellisten tähtien alla. Vartuttuaan molemmat menevät oppikouluun ja sen jälkeen yliopistoon, missä pärjäävät erinomaisesti.

    Yliopiston jälkeen Subhash lähtee jatko-opintoihin Yhdysvaltoihin, nuorempi Udaya menee vastoin vanhempiensa tahtoa naimisiin opiskelijatoverinsa Gaurin kanssa. Kapinamielisenä hän menee mukaan maolaiskommustien ns. naxaliittien terrorijärjestön touhuihin ja houkuttelee myös vaimonsa kanssaan. Udaya antaa vaimolleen tehtäväksi seurata erään lähiseudun poliisin liikkeitä ja kirjata ne ylös. Vaimonsa keräämien tietojen pohjalta Udaya suunnittelee poliisi murhan ja toteuttaa sen.

    Hän painuu ns. maan alle joksikin aikaa, mutta palaa sitten kotiinsa. Poliisit ovat kuitenkin hänen jäljillään ja hän piiloutuu talon lähistöllä olevaan lampeen kasvien alle. Hänen on kuitenkin pakko nousta veden alta esiin, poliisit komentavat hänet luokseen ja laittavat käsirautoihin.

    Perhe katselee parvekkeelta, kun Udayaa lähdetään kuljettamaan läheiselle niitylle. Poliisit irroittavat käsiraudat ja käskevät Udayaa juoksemaan pois. Kun hän lähtee, poliisit ampuvat hänet.

    Subhashille ilmoitetaan veljensä kuolemasta ja hän tulee Intiaan vanhempiensa luokse. Pian käy ilmi, että Udayan leski Gauri on raskaana. Hänen toimistaan terroriliikkeessä poliisi sen sijaan ei ole selvillä. Gauri on pahassa pulassa, anopin epäsuosiossa, eikä yksinhuoltajan elämä ole varsinkaan Intiassa ruusuilla tanssimista. Subhash päättää uhrautua ja menee Gaurin kanssa naimisiin sekä vie hänet kanssaan USA:han. Kun tyttö syntyy, Subhash ottaa hänet omiin nimiinsä. Hän saa myös väitöskirjansa meribiologiasta valmiiksi ja pääsee sen myötä töihin merentutkimuslaitokseen.

    Gauri sen sijaan ei pääse irti Udayan muistosta. Elämä Subhashin kanssa on nimellistä, eikä hän välitä tyttärestäänkään, vaan Subhash hoitaa tyttöä. Kun hänen isänsä kuolee, Subhash lentää tytön kanssa Intiaan. Kun hän sitten palaa takaisin, on Gauri sillä välin häipynyt ilmoittamatta mihin on mennyt. Subhash kasvattaa tytön , totuuden äidin katoamisesta hän kertoo tytölle vasta useiden vuosien jälkeen.

    Vuosien jälkeen äiti yrittää ottaa yhteyttä tyttöön, mutta tämä ei anna äidilleen koskaan anteeksi.
Subhashilla ei ole moniin vuosiin omaa sosiaalista elämää. Vartuttuaan tyttökin katoaa hänen vaikutuspiiristään vuosiksi. Lopuksi Subhash löytää uuden alun ja rakkauden elämäänsä, tytärkin ilmaantuu taas hänen lähipiiriinsä.
   
   Lahirilta on aikaisemmin ilmestynyt  Keltaisessa kirjastossa Tuore maa -niminen kirj, joka myös kertoo intialaisista maahanmuuttajista USA:ssa.
 
    ESKO