Kevään merkkejä

Mitä yhtäläisyyttä on sinivuokoilla ja vaimolla?
 




Molemmat muistuttivat aamulla, että alaovi kaipaa kunnostusta.

Kun takatalvi meni ja yhtenä päivänä paistoi 10 asteen verran, sinivuokot
avautuivat talon varjoisalla seinustalla - nimenomaan sillä puolella.
On niille tarjolla parempiakin kasvupaikkoja, ja ne käyttävätkin niitä,
mutta tämäkin tuntuu soveliaalta.

Vaimo näki jo ennen pääsiäistä kauppamatkallaan leskenlehtiä.

Olin näkevinä tänään puolelta päivin peipon omenapuussa. Se vinkaisi pari kertaa
lyhyesti kirkkaasti ja korkealta ja lensi pois. En uskalla varmuudella sanoa, että se
oli peippo (vaikka olikin), sillä joku heti toteaa, ettei voinut vielä olla.

...puoli kuuta peipposesta...

PS. Minä näin tänään naapuritontilla rakennusmiehiä. Irroittivat maahan juntattuja
mattotelineen jalkoja. Alkavat rakentaa kolmen perheen rivitaloa, kunhan saavat
purkuluvan nykyiselle rakennukselle. Jouluksi kuulemma uudet naapurimme pääsevät
uuteen kotiin.

Lisäys 8.4.2015:
SE ON PEIPPO! Koiras koreissa väreissään.

Vuokralle tarjotaan

Vuokralle tarjotaan kolme nämä kolme viime vuonna rakennettua asuntoa. Kahden oikean puoleisen oviaukko on mitoitettu pienille tiaisille ja vasemmalla oleva kirjosiepolla ja talitiaisille. Niitä kaikkia liikusteli ruuan perässä pihapiirissämme pitkin kevättä.

    Nyt asunnot ovat tyhjentyneet ja asukkaat muuttaneet mihin lie. Keskimmäisessä pesi sinitiainen, mutta kirjosieppo ajoi sen pois ja asettui itse vasemman puoleiseen.

   Kirjosieppo ilmaantui pihapiiriimme tänä vuonna tavallista myöhemmin, ja katosi näköpiiristämme yllättävän nopeasti. Mustarastaiden varhainen (kuten aina) pesintä onnistui hyvin ja pajulintu kailottaa kantavalla äänellään aamuvarhaisesta iltamyöhään.

    (Kuva on otettu 19.5. jolloin luonto ei vielä ollut vihreimmillään kuten juuri nyt.)

    MATTI

Tulisiko siitä joulukortti?

   Olipa kaunis lumikuva huvimajasta, voisi olla ensi vuoden joulukorttinne, josta kiitän jo etukäteen.
   Kerronpa elokuvamaisesta oopperakokemuksesta Järvenpään Studiolla tiistaina. Siellä esitettiin Verdin Lontoon kuninkaallisessa oopperassa taltioitu Nabucco, jossa itse pääroolin lauloi Placido Domingo ja Abigaillena oli upea ääninen ja kaunis katsellakin venäläistähti Liudmyla Monastyrska (meille tosin aivan tuntematon siihen asti). 
   Ja se hebrealaisten orjien kuoron melodia on niin tarttuva, että se on soinut mielessä koko loppuviikon. Kahden osan jälkeen oli 20 min. väliaika, jonka aikana tarjottiin kahvita/teetä ja porkkanaleivos. Oli ihan mukava jaloitella ja nauttia sitten kahdesta muusta osasta puolentoista tunnin ajan.
   Tilaisuudessa jaettiin blanketit, joissa sai toivoa ensi syksyn oopperoita ja baletteja. Uskon, että menemme uusimaan elämyksen, se oli ihan okay.
   * * *
   Niilopa on saanut Pietarin kalansaaliita. Mekin kuulimme Eskon veljen saaneen neljäkymmentä lahnaa yhdellä nostolla Etelä-Savossa. Muistan, kun appiukolla oli aikanaan valokuva samanlaisesta kalasaaliista. Nyt on kalamiesten ja -naisten kulta-aikaa tämä kevät.
   Me kaupunkilaiset vain käymme ostamassa Norjan lohta, hyvää sekin, marketista noin kuuden euron kilohintaan, kun kotimaiset kalat maksavat siellä reilusti yli kaksikymppiä kilo, että silleen...

   HILKKA

Istutuksia ja kalajuttuja

    Matin istutuksista lukemisen jälkeen pitää kertoa Mirjan viljelyksistä. Emme muista, että koskaan ennen toukokuun puoliväliä kasvimaalla peruna ja porkkana olisivat olleet taimella. Tänään saatiin ensi kerran salaattiakin omasta kasvihuoneesta. 
    Matille tiedoksi myös, että tänä keväänä on tullut niin minun kuin muidenkin pyydyksiin jättiahvenia. Niitä siis siellä järvessä olisi, jos vain selviäisi onkimaan. Siinäpä pulma, Matti Viisas, meinaako vanhuus iskeä ennen aikojaan vai muutenko vain laiskottaa? 
    Ahvenia ylipäätään on tullut hyvin. Olen vienyt usean kalakukon tarpeet naapuriin ja tehnyt itse viisi kukkoa. Kahden kukon tarpeet on pakastimessakin odottamassa leipomista. Joskohan näillä tiedoilla jo saisi onkikaverin Järvenpäästä. Uistintakin voisi kokeilla. Eiköhän se hauki ja kuha rupea pikkuhiljaa tarttumaan uistimeen. 
    Muutenhan tänne ei ihmeempiä kuulu. Mirja hoitaa viljelyksiään ja ompelee näytelmään vaatteita. Pian alkaa Aholansaaren näytelmän loppurutistus. Pelottaa vähän, mutta toivotaan parasta.
    Minun pitäisi astua virkaani nurmikoiden leikkaajana. Kävin kokeilemassa vieläkö vanha palvelija käynnistyy. Lähti käyntiin, mutta ottaa turbokierrokset. Pitää kai käyttää konetohtorilla.

    NIILO 

    LISÄYS EDELLISEEN
    Niilon mainitsema Aholansaaren näytelmä on hänen itsensä kirjoittama Ukkosen jyrinän poika.
    Se kertoo rovasti Kleofas Hyvämäen elämästä ja esitetään Aholansaaren leirikirkossa 12.-20.7.2014.
    MATTI

Vuodesta toiseen erilaisin eväin

    Niilo kertoi oman kasvismaansa kuulumisia. Täytyy niissä merkeissä todeta taas se vanha fraasi, että vuodet eivät ole veljiä keskenään. Ja kun sen totean, sen myös todistan.
    Siirtelin viikonvaihteessa kuviamme kansiosta toiseen, muka järjestelin. Poimin sieltä pihakansiosta tähän kaksi kuvaparia. Kuvat näkyvät suurempina klikkaamalla niitä.

     MATTI

 
 20.tammikuuta 2008 ja...

 ...sama paikka 2. helmikuuta 2010

 






20.tammikuuta 2008 ja...
 

                                             ...sama paikka 2. helmikuuta 2010