13. joulukuuta 2013

Eskon valinta "vuoden luetuksi"

Minäkin laadin listan Finlandia-ehdokkaiden tyyliin, eli kuusi parasta tänä vuonna lukemaani kirjaa.  Ankaran seulonnan jälkeen mukaan ei tosin mahtunut kuin yksi "härmäläinen".
   ESKO

Jaan Kross:
KEISARIN HULLU
Viron mestarin kertomus siitä, kuinka majesteetin lähimpien ystävien joukkoon kuulunut alkaa neuvoa keisaria kirjoittamalla tälle kirjeen, jossa neuvoo noudattamaan oikeutta. Tämä ei sovi keisarille eikä varsinkaan ylimystölle. Seuraus on, että neuvoja nimetään hulluksi ja tuomitaan vankilaan ja sieltä vapauduttuaan eristyksiin loppuelämänsä ajaksi. Teos luettiin miessakin lukupiirissä.

A.S. Byatt:
LASTEN KIRJA
Vaikuttava kirja muutenkin kuin kokonsa (970 sivua) puolesta. Kertoo Englannin ja Euroopan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosien ilmapiiristä, taiteista. Erikoisesti keramiikkataide on vahvasti esillä, onhan yksi päähenkilöistä tulisieluinen keramiikkataiteilija. Varsinainen päähenkilö on kuitenkin satukirjailija ja hänen sekä naapuruston lapset. Kirja alkaa sadun kaltaisissa tunnelmissa. Kun lapset varttuvat, astuu todellisuus kuvaan, ja kirja päättyy ensimmäiseen maailmansotaan.

Väinö Linna:
SOTAROMAANI
Alkuperäinen versio Tuntemattomasta sotilaasta ei selityksiä kaipaa.

Pascal Mercier: 
YÖJUNA LISSABONIIN
Klassisten kielten opettaja tekee irtioton vakaasta elämästään ja matkustaa yöjunalla Sveitsistä Lissaboniin etsimään filosofisen teoksen kirjoittanutta miestä. Tätä hän ei löydä, koska mies on kuollut, mutta löytää miehen omaisia, ystäviä ja tuttuja, joiden avulla pääsee sisälle lääkärifilosofin elämään. Kaunis tarina, mutta ei sovi kyynikoille.

Anilda Ibrahimi
AJAN RIEKALEITA
Kun tätä alkaa lukea, on syytä varata lähelle kuivia nenäliinoja. Järkyttävä ja kaunis kertomus Balkanin sodan keskeltä.
Michel Houellebeq:
ALKEISHIUKKASET
Tämä on kirja, josta ei löydy kuin kaksi mielipidettä, sitä on joko kehuttu kuten Ranskassa, jossa se on palkittu vuoden parhaana, sekä tuomittu roskaksi. Hieman samanlaisia olivat myös mielipiteet miessakin lukupiirissä.
Aika hyvin kirjaa kuvaa erään arvostelijan lausunto: "Kirja saa lukijan välillä repimään hiuksiaan, välillä kyynelehtimään". Jos ei tykkää, että ruma sana sanotaan niinkuin se on, tämä kirja on paras olla lukematta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti