2. heinäkuuta 2015

Susipalatsi

HILARY MANTEL
Teos 2009, 798 sivua.


    Loistavasti kirjoitettua historiaa Henrik VII:n ajan Englannista.
    Monien historioitsien mielestä Henrik VII oli Englannin kaikkien aikojen vaikutusvaltaisin kuningas. Hallituskautensa loppupuolella hän keskitti itselleen sekä maallisen että kirkollisen vallan.
    Nykyaika muistaa Henrikin parhaiten hänen kuudesta vaimostaan. Vaimojen lukumäärä johtui osin siitä, että he eivät pystyneet antamaan Henrikille miespuolista kruununperijää. Siitä aiheutui myös Henrikin riita paavin kanssa, tämä kun ei suostunut myöntämään  avioeroa Henrikille Katarina Aragonialaisesta. Tapaus oli erikoisen kohtalokas lordikansleri Thomas Wolseylle, joka oli Henrikin nuorena ollessa hoitanut kuninkaan tehtäviä, tämä kun enemmän kiinnostunut muista asioista kuin maan johtamisesta.
    Wolsey ei onnistunut neuvottelemaan paavin kanssa avioeroa kuninkaalle, josta syystä hänet tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta syytettynä. Matkalla vankilaan hän kuitenkin kuoli, luultavasti itse ottamaansa myrkkyyn.


    Kirjan varsinainen päähenkilö on kuitenkin Thomas Gromwell, köyhyydestä vallan huipulle kohonnut liikemies ja lakimies; mainio esimerkki virkamiehestä, joka toteuttaa kuninkaan käskyjä (ainakin yrittää) mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja pyrkii hillitsemään kuninkaan aina vaan agresiisemmaksi muuttuvaa mielialaa. Varsinaiseen piinapenkkiin Gromwell joutuu, kun kuningas laittaa hänet järjestämään oikeudenkäyntejä ystäviään ja suuresti arvostamiaan Thomas Wolseytä ja Thomas Morea vastaan.

    Wolseyn "synti" tuli jo mainittua. Thomas More Englannin kirkon päämiehenä joutuu samaan Henrikin ja Katarinan avioliittosotkuun mukaan kuin Wolseykin. Hän ei kirkon päämiehenä suostu suosittelemaan paaville avioeron myöntämistä, mutta ei kylläkään kiellä sitä julkisesti. Tapauksesta seuraa myös se, että paavilta otetaan pois Englannin kirkon johtajuus. Henrik ottaa sen itselleen, samoin lukuisat luostarit ja niiden omaisuus otetaan valtion (Henrikin) hallintaan.

    Kirjailijan oikeudella Mantel on muuttanut ainakin Thomas Gromwellin isän ammattia. Kirjassa hän on seppä ja oluenpanija, todellisuudessa hän oli räätäli. Siitäkään ei ole tietoa, pitääkö paikkansa, että Walter pahoinpiteli Thomaksen henkihieveriin nuorukaisena. Joidenkin muistiinpanojen mukaan Walter
kyllä oli väkivaltainen luonne.Thomas joka tapauksessa häipyi Englannista. Seuraavaksi historiankirjat mainitsevat hänestä Firenzessä, missä hän toimi erään pankkiirisuvun palveluksessa. Hän toimi sen jälkeen Antwerpenissä villakauppiaana. Englantiin palattuaan Thomas Wolsey otti hänet palvelukseensa. Wolseyn "putoamisen" jälkeen hän pääsi (joutui) kuninkaan palvelukseen
    Vaikka kirja vilisee kirkonmiehiä, kuvataan heidät hyvin raadollisina henkilöinä, jotka yleensä toimivat ensisijaisesti omien ja kuninkaan etujen mukaisesti. Poikkeus oli Thomas More joka ei suostunut lipeämään uskostaan kuolemankaan uhalla. Historia tuntee
Moren myös filosofina, hän kirjoitti kirjan nimeltä Utopia, joka käsittelee ihanneyhteiskuntaa.

    Kaiken kaikkiaan Mantelin teos on vaikuttava paitsi kooltaan myös sisällöltään.
 

    ESKO

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti