Omia muistikuvia Hertasta

   Petteri on laittanut lyhyen kommentin kirjasta Hertta. Hänellä ei iästään johtuen ole muistikuvia Hertasta. Itselleni on jäänyt erikoisesti mieleen radiosta kuuluneet lähetykset "Pienoisparlamentti". Muistaakseni ne tulivat sunnuntaisin. Usein olivat mukana Hertta ja Kekkonen. Hertta oli myös henkilö, jonka pilapiirtäjä Kari Suomalainen useammankin kerran sijoitti piirroksiinsa.

   Köngäs on kietonut tiettyjen tosiasioiden ympärille kuvitteellisen tarinan. Hertasta ja Leinosta kirja ei tuo esiin juurikaan uutta tietoa. Ehkä uutta oli Könkään kuvaama Hertan suuri seksin tarve, jota Leino ei kaikistellen pystynyt tyydyttämään. Tiedä sitten kuinka paljon siinäkin asiassa oli totuutta. Ihmetellä piti myös sitä sokeutta, millä Hertta suhtautui Stalinin vainoihin ja myös sitä puolueuskollisuutta, millä hän puolisonsa Leinon tuomitsi. 
   Siinä mielessä kirja oli mielenkiintoista lukea, että se toi mieleeni nuoruusvuoteni. Vaikka en silloin politiikasta hirveästi ymmärtänyt, seurasin mielenkiinnolla aikuisten keskusteluja, jotka joskus kohosivat varsin äänekkäiksi. Ihmiset eivät peitelleet poliittista suuntaustaan. Ehkä sieltä juontaa juuret elinikäiseen kiinnostukseeni politiikkaan.

    Kyllähän Hertta oli sodanjälkeisessä Suomessa niin näkyvä poliitikko, että on kirjansa ansainnut. Miksi ei Leinokin, joka oli sopiva henkilö silloisen politiikan pelinappulaksi. Leino on myös varoittava esimerkki. Raittiusmiehen ei kannata ottaa ensimmäistä ryyppyä. Se voi tulla tavaksi. Kyllä kirja lukemisen arvoinen on.
   NIILO

  TÄSTÄ pääset Petterin kommenttiin Hertasta.