Siltala 2013, 283 sivua
Maalämpöyrittäjä Rautala on joutunut pahaan kolariin. Hän herää siihen
kun autoa sahataan osiin niin että hänet saadaan sieltä irti.
Pelastuslaitoksen mies sanoo hänelle, älä katso itseäsi, katso taivasta.
Edessä on matka sairaalaan helikopterin kyydissä ja useita tunteja
kestävä leikkaus, jalkojen ja käsien kursiminen kokoon.
Hotakainen on
tässä käyttänyt mallina omaa kolariaan, johon hän joutui 2012 Rengossa,
kun katumaasturilla ajanut pariskunta ajoi hänen päälleen suoralla
tiellä, ilmeisesti auringon häikäisyn vuoksi. Molemmat maasturissa olleet henkilöt kuolivat, kirjailijan säilymistä hengissä pidettiin
pienenä ihmeenä.
Rautala näkee sairaalassa morfiinihumalassa painajaisunia. Huonekaverina on mies, jolla on kanyyli kaulassa,
eikä hän siten pysty puhumaan, mutta kirjoittelee paperilapuilla Rautalalle viestejä kertoen ryypänneensä itsensä sairaalaan, koska siellä pidetään niin hyvää huolta hänestä.
Painajaisessa Rautala katsoo hallituksen tiedotustilaisuutta ja "nyökkää sosiaali- ja terveysministerille". Ministeri katsoi pääministeriä, eikä katsonut päämisteriä. Hän katsoi kohti ja ohi. Hän oli täällä ja tuolla. Hän oli lintu ja kala. Sosiaali- ja terveysministeri ei murtunut, hän sortui... Eturivin toimittajat katsoivt häntä kuin luonnonilmiötä, eivätkä nähneet ihmistä vaan otsikon, pääjutun, eivät nähneet ministeriä vaan entisen ministerin, joka sekosi pyhästä listasta, joka klemmariin ristiinnaulittiin, joka ei kuollut vaan haudattiin hiljaisuuteen, jossa hän aikansa marinoituu, nousee sitten kotikuntansa valtuustoon ja on sieltä tuomitseva ne, jotka eivät koskaan myrskyn silmään katsoneet.
Rautalan lähiomaisista isä on pyörätuolissa olevan vaimonsa omaishoitaja. Tytär on viheraktivisti, jonka mielestä on tärkeämpää käydä vapauttamassa minkkejä kuin katsomassa mummoa. Mukaan ilmestyy kuin tyhjästä musta kummipoika Badu, "vitamiinikauppias", jota Rautala ei ensin muista. Tästä oli tullut hänelle kummipoika, kun hän on aikoinaan maksanut joitakin vuosia rahaa kansainväliseen kummipoikakeräykseen.
Sairaalavuoteessa maatessaan Rautala ajattelee, mitä hoito tulee maksamaan. Hänen tapauksessaan se maksaa itselle muutaman satasen, yhteiskunnalle noin 50 000 euroa. Hän päättää lopettaa verojen kiertämisen.
Kirja on huumorilla, mustallakin, maustettu hieno kuvaus yhteiskunnan nykytilasta, kun menoja pitäisi leikata... Mutta mistä? Kaikkihan me kannatamme menojen kuriin laittamista, kunhan leikkaukset eivät kohdistu meihin vaan muihin!
Kaikki kolme Hotakaisen tähän sarjaan kuuluvat eli Ihmisen osa, Jumalan sana ja Luonnon laki kuuluvat mielestäni kotimaisen kirjallisuuden huipulle.
ESKO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti