Tammi, 396 sivua.
Kirjailijahan aloitti vakoilun maailmaan sijoittuvilla teoksilla jo 1960-luvun alussa, mutta ns. kylmän sodan loputtua Neuvostoliiton hajoamiseen hän on siirtynyt terrorin ase- ja huumekaupan sekä rahamaailman rötöksien kuvaamiseen.
Tämän kirjan alkuasetelma on kuuluisan terroristijohtajan jahtaaminen. Asialla ovat Englannin ulkoministeriön armeijalta vuokratut kovan luokan ammattisotilaat ja hämäräperäisen amerikkalaisen yhtiön palkkasoturit. Yhtiön miehet ovat tehneet asian vaatiman taustatutkimuksen.
Taustalla häärää kaksi miestä, joita moraaliset seikat eivät kahlitse: Englannin hallituksen ministeri ja amerikkalaisen yhtiön johtaja. Kuvaan kuuluu, että ministeri touhuaa ilman hallituksen valtuutusta, ja operaation rahoittaja on ko. jenkkiyhtiö. Ministeri värvää edustajakseen ja operaation seuraajaksi tapahtumapaikalle ulkomisteriön virkamiehen, jolle annetaan peitenimi Paul Anderson ja käsky pitää ministeri reaaliaikaisesti tapahtumien tasalla
Operaation tapahtumapaikka on Gibraltar, missä terroristipomon pitäisi tiedustelutietojen mukaan olla. Suunnitelma on että englatilaiset iskevät maalta käsin ja palkkasotilaat mereltä. Kaikki mahdolliset tekniset apuvälineet ovat käytössä, mutta silti operaatio epäonnistuu täysin koska tiedustelu on täysin "pihalla".
Mitä sitten tapahtuu, on täysi katastrofi: Surmataan kaksi sivullista henkilöä seurauksena tulenarka totuus, jota aletaan peitellä kaikin mahdollisin tavoin. Palkkasotilaiden tapauksessa se on helppo tehtävä, raha saa unohtamaan tapauksen nopeasti, mutta englantilaisten suhteen ilmenee joidenkin kohdalla ongelmia. Paul suostuu unohtamaan, kun saa nimityksen suurlähettilääksi Karibianmeren banaanivaltioon ja ritarinarvon, mutta toisten kohdalla tulee ongelmia.
Häikälemättömätkin keinot otetaan käyttöön, mutta koska kyseessä on jännitysromaani, en paljasta juonesta enempää.
Le Carrén kirjat sijoittuvat aina ajankohtaisten maailmanpoliittisten tapahtumien yhteyteen. Presidentti Bush ja pääministeri Blair saavat varsin raivoisan kritiikin syistä, joilla aloittivat Persianlahden sodan. Saddam tietenkin oli täysi roisto, mutta mitään ydinaseita ei Irakista löytynyt; lopputulos oli (on) että Irak on nykyisin kaoottisessa tilassa, paljon pahemmassa kuin Saddamin aikaan. Englannin hallinto on myös kirjailijan arvostelun kohteena; jos vastakkain ovat Englannin etu ja moraaliset arvot, on moraali se, mikä heitetään romukoppaan.
Monet suhtautuvat jännityskirjoihin väheksyvästi, pitävät niitä pelkkänä viihteenä, mutta ainakaan le Carren kohdalla se ei pidä paikkaansa, niissä on aina vakavasti otettavat aiheet kirjoitettuna tyylillä, jota voi nautinnolla lukea.
Le Carré on 83-vuotias, mitä ei hänen kirjojaan lukiessa uskoisi. Veikkaan (ja toivon), että seuraavaksi häneltä saadaan Ukrainaan tai Syyriaan sijoittuva romaani.
ESKO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti