Makeannälkä

IAN McEWAN
Otava 2013, 396 sivua

    McEwan on elävistä kirjailijoista mielestäni  numero yksi. Tämä kirja ei sijoitu  hänen kirjoistaan  viiden parhaan joukkoon, mutta on kuitenkin nautittavaa luettavaa. Mielestäni kirjan nimeksi sopisi paremmin Rakkaudennälkä, nyt kirjan nimeksi on otettu Britannian tiedustelupalvelun MI5:n operaation koodinimi.

   Nuori piispantytär Serena tuntee vetoa kirjallisuuden pariin, mutta äiti puhuu hänet ympäri. Hän saa Serenan yliopistoon lukemaan matematiikkaa, josta tämä myös suorittaa loppututkinnon. Yliopistossa alkavat Serenan rakkausjutut.

   Ensimmäinen rakkaus on opiskelukaveri. Sitten tuleekin vakavampi tapaus; historian professori Tony Canning, joka perehdyttää Serenan paitsi historian myös rakkauden ja elämän saloihin.
    Tonyn ansiota on myös Serenan palkkaaminen MI5:een – ensi alkuun sihteeriksi. Tony tietää olevansa  parantumattomasti sairas. Hän suututtaa Serenan ja laittaa suhteen poikki siksi ettei Serena seuraisi häntä, kun hän lähtee kuolemaan mökilleen Kumlingen saarelle Ahvenanmaan saaristoon.

    Serena saa pian ylennyksen, kun hänet nimitetään yhteyshenkilöksi palvelun Makennälkä operaatioon.
1960-70 -luvuilla sekä itä että länsi käyttivät tai pyrkivät käyttämään kulttuurihenkilöitä omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Siitä tässäkin jutussa on kysymys. Serenan on määrä saada värvätyksi kirjailija, joka kirjoittaisi myötämielisiä juttuja rahoittajasta. Rahoitus naamioidaan monimutkaisten järjestelyjen kautta, eikä kirjailija saa sitä tietää.
    Tapahtuu se mikä olisi pitänyt arvata: Serena rakastuu kirjailijaan.

    McEwanin kirjat eivät yleensä pääty onnelliseen loppuun, ei tämäkään, tai ehkä sittenkin... sanotaan vaikka, että niin kauan kuin on elämää on toivoa.
    Englantihan keikkui 1970-luvun alussa kuillun partaalla, kunnes tuli, kuten tiedämme, eräs Margaret, joka pani hommat järjestykseen.
    McEwan kuvaa ironisesti sen ajan ilmapiiriä ja eri maiden vakoilujärjestöjen sekoilua. Pääosassa on kuitenkin Serenaa piinaava rakkaudennälkä. Voihan sitä makeannäläksikin sanoa.

    ESKO