Otava 2013, 334 sivua
Sodan uhka Euroopassa on selvästi aistittavissa. Hitler on aloittanut Saksan laajentamisen, Itävalta on liitetty Saksaan, samoin osa Tsekin tasavallasta. Saksan, Englannin ja Ranskan johtajat ovat neuvotelleet Münchenissä, minkä jälkeen Englannin pääministeri antoi kuuluisan lausuntonsa: Rauha on turvattu meidän ajaksemme.
Yhtä pitävän ennustuksen esitti eräs suomalainen ministeri väitöskirjassaan 1980-luvun lopulla, kun hän ennusti, että Neuvostoliitto pysyy pystyssä vielä ainakin 50 vuotta. Olikohan se Ahti Karjalainen, joka kerran sanoi, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen!
Kangastus alkaa, kun asianajaja Claes Thune palkkaa toimistoonsa konttoristiksi Matilda Wiikin. Tällä on loistavat suositukset edellisestä työpaikastaan, mutta hän ei suostu paljastamaan, miksi lähti sieltä.
Syy paljastuu aikanaan, kun Thune tuttaviensa välityksellä onkii sen esille. Matildalla on paljon muitakin salaisuuksia, joita hän ei halua työnantajalleen paljastaa. Thune on utelias, mutta ei painosta Matildaa, koska tämä hoitaa hommansa erinomaisesti.
Kirjailija koukuttaa lukijan, kun hän ripottelee vihjeitä pikkuhiljaa tarinaansa ja lukijan kiinnostus salaisuuksien selvittämiseksi kasvaa.
Kirja toinen pääjuoni on Thunen opiskelutovereineen perustama keskustelukerho, jossa paitsi keskustellaan ajankohtaisista asioista nautitaan myös ruuasta ja jaloista juomista.
Thunen avioliitto on hajonnut, hänen vaimonsa on jättänyt miehensä, ja mikä pahinta hän seurustelee miehensä parhaan ystävän kanssa.
Tämä ystävä on Thunen opiskelukaveri ja myös keskustelukerhon jäsen Robin Lindemark Tuusulassa sijaitsevan Kuparipuron mielisairaalan ylilääkäri. Vaimon lähtö kalvaa Thunen mieltä jatkuvasti, mutta hän ei tahdo päästä asian yli.
Vaikka tarinassa annetaankin vihjeitä, kirjan loppu iskee kuin pommi. Jos joku aikoo lukea tämän kirjan, viimeisiä sivuja ei kannata silmäill. Se pilaisi koko lukunautinnon.
Taattua Westö-laatua, hyvää parempi kirja!
ESKO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti