RISTO ISOMÄKI
Kuuntelin Risto Isomäen kirjan Sarasvatin hiekkaa.
Se oli varsin hyvä. Kuului sarjaan ”Pääsisipä äkkiä töihin tai töistä pois, että voisi jatkaa kuuntelua”.
Kirja ei ollut jännäri varsinaisessa merkityksessä, mutta jännittävä se oli. Jos ei pidä/kestä maailmanlaajuisista uhkien spekulaatioista, ei ehkä kannata aloittaa kirjaa. Tekstissä asioiden käsittely nojautuu mielestäni pitkälle tosiasioihin, ja tämäkin esille kaivettu uhkakuvien kirjo voi olla mahdollinen.
Kirja ei mässäile varsinaisilla murhilla tai salaliitoilla, vaan siinä kuvataan hyviä ihmisiä toimissaan, vakavista asioita, mielestäni kevyesti. Elämän kiertokulkua kuvataan taaksepäin vähän pitempänä aikajanana. Joku ruumiskin taisi tulla, mutta sehän oli pelkkä vahinko?
En halua paljastaa varsinaista juonta, mutta osaltaan kirja selventää hyvin, mistä oikein puhutaan ilmaston lämpenemisessä. Suosittelen.
SAMULI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti