22. joulukuuta 2014

Taisteluni; Toinen kirja


   KARL OVE KNAUSGÅRD
   Like, 639 sivua  
Norjan kirjallisuuden tämän hetkinen ykkösnimi on kirjoittanut tämän kuusiosaisen hieman yli 3000-sivuisen omaelämänkerrallisen  teossarjan kahdessa vuodessa 2009-2010. Vauhti on lievästi sanottuna jotain ennen kuulumatonta, vertailukohtia tuskin löytyy, varsinkin jos ottaa huomioon jäljen, mitä hän on saanut aikaiseksi.
     Suomeksi sarjaa on tähän mennessä ilmestynyt neljä osaa. Miesten kirjapiirissä Sami S. vuorollaan valitsi luettavaksi nämä neljä, kukin sai valita, minkä osan lukee. Minä otin kakkososan. Sarjan osat eivät etene aivan tarkkaan kronologisessa järjestyksessä, ei myöskään tämä kakkososa.
     Knausgård on muuttanut Norjasta Tukholmaan, minkä hän mainitsee kauniiksi mutta ilmapiiriltään kylmäksi paikaksi. Hän tapaa Lindan ja rakastuu, kuvaillen tilannetta: "Tunsin olevani taivaassa". Näin mennäänkin jonkun aikaa, ja pari muuttaa asumaan yhteen. Jonkun ajan kuluttua tullaan taivaasta alas ja huomataan, ettei ollakaan kaikista asioista samaa mieltä. Karl Ovella on melkoisia ongelmia alkoholin kanssa, eikä Linda tästä tietenkään siitä tykkää. Molemmat ovat nopeita suuttumaan, mutta leppyvät yhtä nopeasti.
     Kumpikin haluaa kolme lasta. Linda huomaakin pian olevansa raskaana, ilo uutisesta on suuri ja molemminpuolinen. Kahdeksan tuntia kestävä synnytys on kuvattu sellaisella intensiteetillä, että tuntui kuin olisin itsekin ollut koko ajan mukana synnytyshuoneessa. Isä on mukana synnytyksessä koko ajan ja kahdeksan tunnin lopuksi hän saa käsiinsä "uunituoreen" tytön. Alkaa lapsiperheen elämä iloine ja murheineen, Karl Ove haluaisi kirjoittaa, mutta Linda vaatii miestään hoitamaan myös lasta ja taloutta.
     Knausgård kuvaa asiat niin kuin ne ovat, hän ei mitenkään kaunistele omia eikä omaisten ja tuttavien tekoja tai luonteenpiirteitä. Muutto Tukholmaan oli myös seurausta tästä. Hän ajautui Norjassa vaikeuksiin niin sukulaisten kuin mediankin kanssa. Kirjoja on Norjassa sekä kehuttu että haukuttu lyttyyn eli ilmaista mainosta on tullut runsain mitoin (vrt. Tuntematon sotilas Suomessa).
     Ruotsiin muutto on alkuun Knausgårdille kova pala. Hän sanoo tunteneensa alemmuuden tunnetta, joka purkautui naureskeluna ruotsalaisten hysteerisille ominaisuuksille. Minusta on käsittämätöntä, että hän oli Ruotsissa  joutunut kirjan toisen osan ilmestymisen jälkeen feministien hampaisiin,sillä hänhän toimi  nykykäsityksen mukaan ihanneisän tavoin, mm. lastenhoito ja taloustyöt oli jaettu vaimon kanssa tasan. Ehkä syynä oli se, että hän kertoo kirjassa Lindan olleen aiemmin sairaalassa hoidettavana kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi. Kirjassahan kaikki henkilöt kuvataan ”paljaana”, sellaisena kuin he todellisuudessa ovat, eikä Linda ole siinä suhteessa erikoisasemassa.

    Kirjan luettua jäi sellainen tunne, että tämän jälkeen voivat muut kirjat tuntua hetken aikaa hyvin laimeilta, sen tämä iski tajuntaan.

ESKO

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti