SERGEI DOVLATOV
Idiootti, 2012, 154 sivua
Takakannen tietoisku kertoo, että Sergei Dovlatov (1941-1990) on venäläisen
kirjallisuuden moderni klassikko, jonka teoksia on käännetty yli 25 kielelle.
Suomeksi hänen kahdestatoista romaanistaan on toistaiseksi käännetty ainoastaan
Meikäläiset. Vielä kuluvan vuoden syksyksi on luvassa toinen, Matkalaukku.
Minulle Dovlatov oli Hannalta saamaani vihjeeseen asti täysin tuntematon. Aloin hankkiutua hänen lukijakseen:
kirjastossa 1 kpl tilattu, 2 odottajaa jonossa, kirjakaupassa yksi – se ainoa
ja siis myös viimeinen. Se on nyt minun.
Kotimaassaan Dovlatov sai julkaistua vain kaksi novellia. Muutettuaan 1978
Yhdysvaltoihin hänen kaikki 12 romaaniaan julkaistiin yhtä monen vuoden aikana
eli ennen hänen kuolemaansa.
Sanotaan, että Dovlatov kirjoitti fiktiivistä proosaa. Mieluummin Meikäläiset
on sekoitus fiktiota ja faktaa. Vaikea sanoa, kun kirjailija kirjoitti
itsestään ja suvustaan, ja kustantaja luonnehtii teosta kirjalliseksi
perhealbumiksi, mutta vanhimpien esi-isien esittelyt tuntuvat kovin
väritetyiltä.
Täydessä merkityksessä romaaniksikaan kirjaa en luokittelisi, pikemminkin
se on, miten sen nyt äkkiä sanoisin, Mielensäpahoittaja -tyyppinen
novellikokoelma. Se etenee luku luvulta esitellen värikkäästi henkilöitä ja
tapahtumia alkaen isoisoisästä kaukana Siperiassa ja päättyen poikansa syntymää New Yorkissa luonnehtivaan
kirjailijan toteamukseen:
”Tähän on tullut minun perheeni ja meidän synnyinmaamme.”
Poika syntyi perheen uudessa kotimaassa, amerikkalaiseksi ja Yhdysvaltain kansalaiseksi.
”Tähän on tullut minun perheeni ja meidän synnyinmaamme.”
Poika syntyi perheen uudessa kotimaassa, amerikkalaiseksi ja Yhdysvaltain kansalaiseksi.
Muutamaa virkettä aikaisemmin, neljäntenä emigranttivuotenaan, kirjailijan
omat tuntemukset kulminoituivat itseironiseen oivallukseen suhteestaan
tyttäreensä:
”Minusta tuskin tulee amerikkalaista laulajaa. Tai elokuvanäyttelijää. Tai huumekauppiasta. Tuskin rikastun niin paljoa, että voisin vapauttaa hänet kaikista ongelmista.
”Minusta tuskin tulee amerikkalaista laulajaa. Tai elokuvanäyttelijää. Tai huumekauppiasta. Tuskin rikastun niin paljoa, että voisin vapauttaa hänet kaikista ongelmista.
Enkä edelleenkään osaa ajaa autoa. En ole kiinnostunut rock-musiikista. Ja
mikä pahinta: osaan huonosti englantia.”
Meikäläiset on hauska, helppolukuinen, kertaistumalta ahmaistava. Ja kirjailija mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Syksyllä ilmestyvän Matkalaukun kahvaankin aion tarttua.
Meikäläiset on hauska, helppolukuinen, kertaistumalta ahmaistava. Ja kirjailija mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Syksyllä ilmestyvän Matkalaukun kahvaankin aion tarttua.
MATTI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti