SOFI OKSANEN
Like 2012, 361
sivua
Kirja
on kertomus Viron vaiheista alkaen vuodesta 1940 vuoteen 1966, ensin
Neuvostoliiton, sitten Saksan joukkojen alaisuudessa hieman yli kaksi vuotta,
jonka jälkeen N-liitto otti vallan ja piti sitä hallussaan vuoteen 1991 saakka. Neuvostoliittohan
meni Viroon oman selityksensä mukaan virolaisten sitä kovasti anellessa. Tämä
käsitys tuntuu olevan Venäjällä vieläkin vallalla, löytyyhän niitä uskovia
täältä Suomestakin.
Kirjan
päähenkilö Edgar Parts (saksalaisten aikaan sukunimi oli Furst) on varsinainen
takinkäännön mestari, pulpahtaa aina pinnalle, vaikka valta vaihtuu. En muista
näin ikäväntuntuista kirjan päähenkilöä missään kirjassa ennen tavanneeni.
Edgar
joutuu kyllä saksalaisten vallan jälkeen joksikin aikaa Siperiaan
korkeakouluun, mutta palaa entistä nöyrempänä ja oppineempana takaisin
"konttorin" (KGP) palvelukseen. Kirjaa lukee kuin jännitysromaania, siksi
en paljasta juonta enempää - jospa joku haluaa sen lukea.
Hyvän
kirjan luettuaan jää aina miettimään sen sanomaa. Jälleen kerran paljastan
pääni ja kumarran syvään edellisen sukupolven kunniaksi, kun he tappelivat
ratkaisemattoman 1937-1944 maaottelussa Neuvostoliittoa vastaan. En halua edes
kuvitella, mikä olisi tilanne, jos ko. ottelu olisi päättynyt toisin. Tämän
kirjan luettuaan tyhmempikin sen varmaan tajuaa.
Kävin
myös katsomassa Oksasen Puhdistus-kirjasta tehdyn elokuvan. Naisiin kohdistuva
väkivalta tulee siinä silmille vielä rajummin kuin kirjassa. En suosittele herkkätunteisille
kaunosieluille. Se on raju, karmea, hirveä, jne. Se on koruton
kertomus siitä, miten diktatuurissa eletään.
Elokuvan
ohjaus (Juhan poika Antti Jokinen) on mielestäni ihan hyvä, samoin pääosan
esittäjät.
ESKO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti