Jessikan pentu

     Kuopion kaupunginteatteri

     Leea Klemola

     Joitakin vuosia sitten kävimme katsomassa teatterissa Kuopiossa Leea Klemolan kirjoittaman näytelmän Jessika, ja tänään (11.2.2012) saman kirjoittajan näytelmän Jessikan pentu.

     Jessikasta pidin. Tämä jatko sai minut hiukan ymmälle. Ajattelin, että mitenkähän sen Klemolan aivorakenteet oikein toimivat.

     Olen katsonut satoja näytelmiä, mutta nyt jotenkin tuntui, että en pysynyt mukana vauhdissa. Taputuksista päätellen nuorempi polvi tajusi paremmin kuin minä mikä oli näytelmän juju. Olenkohan tullut vanhaksi.

     No tietysti näin on asia, täytyy tunnustaa. Minulla ovat omat mieltymykseni ja omat näkemykseni teatterin tekemisestä, ja vaikka en ole herra paratkoon ennakkoluuloinen, niin toivon aina teatteriin mennessäni, että voisin ymmärtää, mitä näytelmässä halutaann sanoa, olkoonkin, että se sotii omaa elämänkatsomustani vastaan.

     Ei tässä näytelmässä mitään asenteitta murrettu, mutta siinä oli niin paljon uuden tekemisen meininkiä, että näytelmä ei minulle auennut. Pitäisiköhän ruveta kastsomaan televisiota aktiivisemmin, että pysyisi ajan tasalla.

     NIILO